*

Ajan hengessä Kirjoituksia urheilusta, kulttuurista, elämästä ja muusta vähemmän tärkeästä.

Miesten Euro

Parhaillaan käynnissä olevilta jalkapallon EM-kisoilta ei voi välttyä, vaikka pallon potkiskelu ei sinänsä kiinnostaisikaan. Eteenkin pienen ja sympaattisen Islannin uroteot eurokentillä ovat tehneet turnauksesta salonkikelpoista seurattavaa myös niille, jotka perinteisesti suhtautuvat nihkeästi urheiluun. Tämän johdosta urheilusta nousee pintaan myös näkemyksiä, joita ei kovin usein kuulla.

Yksi tällainen asia on muutaman feministin esille nostama kysymys turnauksen nimestä. Facebookin puolella turnaukseen on viitattu tunnuksella #miesteneuro. Rehellisyyden nimissä tämä ei ole herättänyt kovin kummoisesti huomiota, sillä esimerkiksi twitterissä kyseisellä tunnuksella ei löydy yhtä ainutta osumaa. Sinänsä aihe on kuitenkin laajemmankin keskustelun arvoinen.

Kysymys on siis siitä, miksi naisten arvoturnaukseen viitataan nimen omaan naisten EM-kisoina, mutta miesten kisat tunnetaan yksinkertaisemmin EM-kisoina. Tämä toisentaa kriitikoiden mukaan oletusta miesten kilpailuista niinä "oikeina" kisoina. Naisten kisat ovat etuliitteensä vuoksi samassa kategoriassa eri ikäluokkien ja eri tavalla rajoittuneiden arvokisojen kanssa. On helppo ymmärtää, miksi tämä nähdään ongelmallisena.

Vieläkin ongelmallisempaa tilanteesta tekee se, että "miesten turnaus" on kiistatta kovatasoisimpien urheilijoiden tapahtuma. Se että naisilla, juonioreilla tai vammaisurheilijoilla ei ole todellista mahdollisuutta päästä mukaan tapahtumaan ei muuta tätä tosi asiaa mitenkään. Vaikka turnauksen nimi muutettaisiin virallisesti miesten turnaukseksi, se tuskin muuttaisi median ja kansan käyttämää nimitystä. Jalkapallon lisäksi tämä koskee lähestulkoon kaikkia suuria joukkuelajeja.

Ison poikkeuksen sääntöön on tänä vuonna jälleen ajankohtaiset olympiakisat. Niissä puhutaan avoimesti miesten lajeista ja naisten lajeista. Silti kukaan ei viittaa olympialaisiin "aikuisten kisoina" tai "terveiden kisoina", vaikka samalla konseptilla ja Olympiakomitean lipun alla on järjestetty jo pitkään vammaisurheilijoiden paralympialaiset ja nykyään myös nuorten olympialaiset.

Täysin ongelmaton tämäkään jako ei silti ole. Tuoreessa muistissa on Oscar Pistoriuksen tapaus, jossa proteeseilla juokseva vammaisurheilija joutui käymään pitkän taistelun yleisurheilun lajiliitto IAAF:n kanssa saadakseen osallistua terveiden yleisurheilukisoihin ja sitä kautta myös olympialaisiin. IAAF:n säännöt kielsivät vuoteen 2007 asti proteeseja käyttävien urheilijoiden osallistumisen liiton alaisiin kisoihin. Tämä sääntö kuitenkin muutettiin, sillä proteeseista saatavaa etua ei pystytty osoittamaan ja "terveiden" sarjaa ei ole virallisesti rajattu vain terveille urheilijoille.

Samalla tavalla "miesten" urheilun rajaaminen puhtaasti miehille ei olisi reilua niitä poikkeuksellisia naisurheilijoita, jotka ovat murtautuneet "miesten" sarjoihin. Olisiko Noora Rädyn pitänyt tyytyä naisten jääkiekkosarjoihin vain siksi, jotta jääkiekon Mestis olisi sinänsä hyvillä aikomuksilla nimetty Miesten jääkiekon Mestikseksi?

Naisurheilijoiden valtaosa ei toki mahda mitään sille, että jäävät fyysisesti niin paljon jälkeen mieskollegoistaan. Olennainen kysymys on, tarvitseeko tämän antaa vaikuttaa naisurheilun arvostukseen. Onko naisten arvokisojen pakko olla vähempiarvoinen tapahtuma kuin lajin absoluuttisten huippujen vastaava? Ei tietenkään ole. NHL ei ole uhka kotimaiselle Liigalle, vaikka kiistatta kovatasoisempi sarja onkin. Arvostusta voi rakentaa monella tavalla.

Hyvänä esimerkkejä jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-turnaus, joka on noussut ryminällä haastamaan "aikuisten" MM-kisoja. Katsojamäärissä vuodenvaihteessa Helsingissä järjestetty nuorten kotiturnaus meni reippaasti kolmen vuoden takaisten MM-kotikisojen edelle. Kanadassa nuorten turnaus on jo vuosikausia ollut merkittävästi isompi tapahtuma.

Edistäisikö siis jalkapallon EM-turnausksen nimeäminen miesten EM-kisoiksi tasa-arvoa? Ehkä. Niille, jotka uskovat hermeneutiikan merkitykseen asenteiden muuttamisessa, tämä oli varmasti mieluinen muutos. Ehkä myös naisurheilijat tuntisivat olonsa tasavertaisimmiksi. Poikkeusyksilöiden määrä on sen verran vähäinen, että puhtaasti etuja ja hyötyjä miettiessä heidät voitaisiin jättää laskuista kokonaan. Mutta lisäisikö tällainen muutos naisten turnauksen arvostusta? Tuskin. Viitattaisiinko miesten turnaukseen edelleen vanhaan malliin jalkapallon EM-turnauksena? Aivan varmasti.

Naisurheilun arvostuksen lisäämiseen ei ole vippaskonsteja. Vastakkainasettelu miesten ja naisten urheilun välillä ei hyödytä ketään. Jokainen urheilusarja ja tapahtuma kilpailee samasta mediatilasta paitsi toistensa, myös muiden vapaa-ajan muotojen kanssa. Naisurheilulla on tässä kilpailussa omat heikkoutensa, mutta varmasti myös vahvuutensa. Niiden löytäminen on paljon tärkeämpää kuin kiistely siitä, onko kesän ykköstapahtuma Miesten Euro vai EM-futis.

Yksi selkeä etu naisten ensi vuoden EM-turnauksella tämän kesän tapahtumaan verrattuna ainakin on: Suomen maajoukkueen (todennäköinen) mukanaolo!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset